Hesari meets Aktiivisuushanke

Valtakunnan ykkösmedia painotuotteiden puolelta osoitti kiinnostuksensa hankettamme kohtaan ja vieraili Juvanpuiston koululla, Espoossa lukuvuoden viimeisimpänä keskiviikkona 28.5.2014. Yhteisen ajankohdan löytyminen tässä kohtaa kalenterivuotta ei ollut se kaikkein helpoin tehtävä, mutta pitkän viestiketjun lopussa oli kuin olikin sovittu kohtaaminen.

Seuraavan haasteen kuvaus- ja haastattelutapahtuman luomiseksi muodostivat toinen jalka kesälomalla olevat oppilaat ja opettajat, liikuntatilojen Kevätjuhla-look ja sisätiloihin houkutellut säätila. Nämä haasteet kohdattiin kuitenkin kohtuullisella menestyksellä ja tapaamisesta muodostui molempia osapuolia tyydyttävä kokonaisuus. Valmis painotuote kertoi sitten viimeisen totuuden.
Toimittaja näytteli taitavasti hämmästynyttä tai sitten hän oli sitä oikeasti kun latasimme täyslaidallisen liikuntateknologiaa yhteen tuntiin. Kuntopiiri kahdella iPadilla peilattuna apple-TV:n yli sykkeillä, intervallikellolla, viivekameralla, Ubersense kameralla ja koko ajan Keynotella pyöritetty esitys taustalla ei jättänyt ketään kylmäksi…ei ainakaan oppilaita kuntopiirissä😉

Vähän QR-koodisuunnistusta sisätiloissa ja pitkä tarina olemassa olevan teknologian hyödyntämisestä.
Juttu julkaistiin Hesarissa heti seuraavana päivänä ja ainakin sosiaalisen median tapahtumien perusteella jutulle oli tilausta. Näin myönteistä palautetta olen saanu työstäni viimeksi….en koskaan.

Kuva

-Motu-

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: | Kommentoi

Ummikot eksyivät pohjoiseen, olisiko gps-laitteesta ollut apua?!

Team Heinola lähti avoimella mielellä Ouluun Marrasseminaariin katsastamaan hankkeen tilannetta. Vastassa oli Kempeleen herrasmies, joka vei lentomatkalaiset tutustumaan työpaikkaansa Kirkonkylän yhtenäiskouluun. Aamupäivän aikana selviteltiin pääpiirteittäin hankekoulujen kuulumiset. Mielenkiintoista oli kuulla muiden hankekoulujen tilanne ja saada uutta vinkkiä omaan toimintaan. Oli ilo huomata kuinka hankkeen tarkoitus lasten ja nuorten motivoinnista liikuntaan on toteutunut monilla hankekouluilla ja tekniikan käyttö on saanut opettajat miettimään omaa opettamista uudella tavalla. On hyvä aina välillä pysähtyä miettimään teemmekö asioita oikein ja tuottaako työ sitä tulosta mitä luulemme sen tuottavan. Teemmekö työtä työnteon vuoksi vaiko lasten parhaaksi?

Kuulumisten jälkeen Ville Uronen oli mahdollistanut meille vierailun Polarin pääkonttorille, jossa saimme todella kattavan esityksen Polarin kehityksestä ja syistä, miksi yritys on menestynyt. Tuli myös hauskoja oivalluksia siitä, kuinka kattavasti joillakin on eri vuosikymmenten malleja myös kotona.

Vierailun jälkeen oli vuorossa demo-hetki Kempeleen palloiluhallissa, jossa Sami ja Ari liikuntaryhmänsä avustuksella esittelivät aktiivisuusmittari H7:n ja polargofit:n käyttöä koululiikunnassa. Tästä Iisalmen väellä olikin jo hyviä kokemuksia pitkin syksyä.

Seminaarissa ei unohdettu omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Koulun sählyvuoron lopputuloksesta ei tosin päästy selvyyteen. Heinolan väestä ainakin toinen voitti… Rauhallinen Oulu näytti illalla myös jytisevän puolensa.

Perjantaina oli vuorossa jo tehtyjen asioiden ylös kirjaamista. Pienemmissä ryhmissä kasattiin jo aiemmin sovittujen aihealueiden huomioita ylös. Matti Pietilä opetushallituksen puolelta tuli katsastamaan hankkeen tilannetta ja häneltä saimme selkeät suuntaviivat siitä, miten raportointi kannattaa rakentaa. Päähuomio siinä, että edu.fi-sivut palvelevat kohdeyleisöä eli muita opettajia sekä vastaa opetuksen tuleviin muutoksiin. Lopuksi jaettiin vielä sivustolle tehtävien näytevideoiden vastuut ja päätettiin kevätseminaarin ajankohta. Ennen huhtikuuta pitäisi olla tuotokset jo hyvällä mallillaan, jotta yhteenvetoa päästään tekemään.

Ainakin etelään tuliaisina siis roppakaupalla puhtia omaan tekemiseen!

Anna-Reeta Oksanen ja Petra Ylönen

Jyrängön koulu

Heinola

Kuva

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

PolarGoFit goes iPad

Polar GoFit –sovellus ja iPad – kunto nousuun sykeseurannan avulla

Yksi nykyisen opetussuunnitelman keskeisistä tavoitteista vuosiluokille 5-9 on, että oppilas ”oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään.” Fyysinen toimintakyky on keskeinen toimintakyvyn osa-alue, joka on , tai ainakin pitäsi olla jollain tavalla keskiössä liikunnan opetuksessa.  Kaikki tietävät, ettei nykyisillä tuntimäärillä mitään ihmeitä saada aikaiseksi. Miten sitten oppilas oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään? Itse kierrän paljon luennoimassa ja kouluttamassa urheiluopistoissa, opettajankoulutuslaitoksissa ja muissa vastaavissa instituutioissa. Yleensä aina kysyn opiskelijoilta, onko teille opetettu koulussa, kuinka juostaan aerobinen lenkki ihan käytännön tasolla? Yleensä suurestakaan ryhmästä myönteisiä vastauksia ei löydy kuin pari. Kestävyyskunto on eniten heikentynyt fyysisen toimintakyvyn osa-alue. Suurin syy tähän on varmasti passiivisuuden lisääntyminen, mutta on meillä vielä paljon haasteita tietollisellakin puolella. Tai oikeastaan esimerkiksi terveystiedon tunneilla teoriassa opetellut asiat eivät siirry käytäntöön siinä määrin kuin haluttaisiin. Toisaalta jos näin olisi, ei kukaan polttaisi tupakkaa tai söisi epäterveellisesti!

Joskus kuulee sanottavan, että eivät oppilaat kuitenkaan suostuisi mitään aerobista lenkkiä tekemään. Mielestäni tässäkin asiassa on edettävä tyvestä puuhun. Ei siellä kenenkään tarvitse mitään ultramatkoja lähteä tavoittelemaan. Monille oppilaille yhden ratakierroksen hölkkääminen on jo kova tavoite. Siitä seuraava tavoite voisikin olla kokonaisen Cooperin testin hölkkääminen läpi, siis tavoitteena olisi jaksaa juosta 12 minuuttia yhteen menoon.  Äkkiä käy niin, että puolen tunnin mittaisen lenkin juokseminen on helppo juttu. Jotta tähän päästäisiin, on asiaa harjoiteteltava. Ja harjoittelu on helppoa sykemittaria hyödyntäen, ja samalla nämä tiedot ja taidot säilyvät muistissa, eli on konkreettisesti opittu liikkumaan siten, että yksittäisellä liikuntasuorituksella on mahdollisimman suuri positiivinen vaikutus fyysiseen toimintakykyyn. Samalla se suoritus ei tuntunutkaan pahalle. Heikkokuntoisempia pitää rohkaista siihen, että hiljainen vauhti on se oikea vauhti. Toisaalta myös niille ryhmän hyväkuntoisille pitää pystyä tarjoamaan haasteita ja tavoitteita, eli heillä vauhtia on varmasti enemmän, ja niin pitää ollakin. Jotta oppilaat jaksaisivat liikkua liikuntatunnilla paremmin, tulisi alkulämmittely kiinnittää erityisen paljon huomiota. Kevyesti alkava, nousujohteinen ja riittävän pitkä lämmittely valmistaa kehon toimimaan ja auttaa jaksamaan fyysistä ponnistelua paremmin. Lämmittely toimii huomaamatta samalla myös aerobisena harjoitteena, jonka kuluessa on hyvä tarkkailla sykkeitä.

Uudessa Polar GoFit –sovelluksessa koko ryhmän sykkeet saadaan iPadin näytölle, ja sieltä eteenpäin vaikka salin seinälle heijastettavaksi. Rannelaitteita ei tarvita, mutta sykesensorit ovat yhteensopivia useimpien Polar rannelaitteiden kanssa. Sykkeitä voidaan tarkastella eri näkymissä, ja oppilaat saavat automaattisesti palautteen verkkopalveluun tunnin päätteeksi. Nyt voidaankin opetella menemään itselle sopivalla vauhdilla, omalla sopivalla sykkeellä samalla hengitystä kuunnellen ja omia tuntemuksia tarkkaillen. Tunnille voidaan asettaa erilaisia tavoitteita, kyseessä voi olla vauhtikestävyys, peruskestävyys, intervalli tai vapaa tunti. Tavoitteita saavuttamalla oppilaat ansaitsevat ”kissamerkkejä”  ja yllättävästi myös vanhemmat oppilaat innostuvat pienistä palkinnoista. Palloilutunnilla tai vaikkapa ryhmäliikuntatunnilla erinomainen suoritus voi olla nyt kenellä tahansa oppilaista ja samalla opitaan eri liikuntamuotojen kuormittavuudesta ja vaikkapa energiankulutuksesta.

Kuva

 

Uusi järjestelmä julkaistiin toukokuussa, ja nyt syyslukukaudella laitteet ovat päässeet useissa kouluissa jo tehokäyttöön. Täällä kerrotaan Iisalmen hyvästä meiningistä.

Iisalmessa laitteita on siis käytetty myös ulkona Cooperin testiä juostessa, parhaiten järjestelmä toimii sisäliikunnassa, jolloin käytettävä Bluetooth –yhteys toimii parhaiten. Seuraavassa kirjoituksessa sitten fiiliksiä järjestelmän käytöstä  Iisalmessa.

Ville Uronen

Koulutuspäällikkö

Polar Electro Finland Oy

 

”Vihdoinkin!” oli ensimmäinen ajatukseni saatuani uudet laitteet käyttööni. Ei tarvitse enää odotella tietokonetta käyntiin, viritellä tukiasemia sykkeiden vastaanottoon tai purkaa mittareita yksitellen. Sykevyöt vain oppilaille nimenhuudon yhteydessä, ipad auki ja homma käyntiin. Kerrankin joku homma on tehty liikunnanopettajaa ajatellen.  Olen nyt käyttänyt laitteita muutaman viikon ja kokemukset ovat positiivisia. Mittareita käytössäni on 25 kappaletta, joten niitä riittää kaikille oppilaille. Vaikka laitteita ei varsinaisesti ulkokäyttöön suositellakaan, niin ne toimivat Cooperin testiä yleisurheilukentällä juoksuttaessanikin varsin  hyvin. Mittareiden kantama ei ihan koko kierrokselle riittänyt (takakaarteessa katkesi ja jatkui taas kun oppilas tuli lähemmäksi), mutta antoi kuitenkin tarvittavan tiedon oppilaiden yrittämisestä ja sykkeestä. Pystyin ohjaamaan ja tsemppaamaan oppilaita hyvään tulokseen pääsemiseksi juoksun aikana. Lisäksi testin jälkeen oli hyödyllistä seurata, että oppilaat palautuivat normaalisti.

Liikuntasalissa olen kokeillut mittareita ja ohjelmaa toistaiseksi vain pallopelien kanssa. Sykkeet olen laittanut livenä seinälle langattomasti Polar Gofit- ohjelman, apple tv:n ja tykin avulla. Salissa kaikki on toiminut ongelmitta. Oppilaat ovat olleet varsin tohkeissaan ja seuranneet oman sykkeensä käyttäytymistä. Tauoilla olen selittänyt heille periaatteita sykkeestä ja harjoittelusta. Yllättävää on ollut huomata, että edes ns. urheilijoilla on aika vähän tietoa oikeista harjoittelutehoista. Harva oppilas on ylipäänsä päässyt kokeilemaan sykemittaria. Mukavaa on ollut huomata myös, että erityisesti oppilaat, jotka eivät ihan huippukuntoisia olekaan, ovat saaneet ”kissamerkkejä” enemmän kuin oppilaat, jotka jotakin liikuntaa aktiivisesti harrastavat. ”Kissamerkkejä” saa oltuaan tietyllä tehoalueella riittävän kauan. Tämä on kannustanut mukavasti näitä ns. heikompia oppilaita. Vinkkinä Polarin suuntaan antaisin vielä, että olisi hienoa, jos ohjelmassa voisi liikuntaryhmistä muodostaa joukkueita, ja joukkue saisi pelissä merkkejä em. tapaan. Ainakin pojilla pieni extrakisa pelien lomassa toimisi varmasti.

Hyödyllinen on myös palaute, jonka oppilas saa Polar gofit –ohjelman kautta tunnin jälkeen. Mielelläni liikutan oppilaita tunnilla aina mahdollisimman paljon ja pitkään. Silloin yksilöllisen palautteen antamiseen ei tahdo jäädä riittävästi aikaa. Oppilas pääsee omilla tunnuksillaan verkkopalveluun, jossa kirjallisen palautteen lisäksi hän voi vertailla omia tietojaan esim. tunnin keskiarvoihin. Oppilaan tunnukset voi antaa myös huoltajalle, jolloin hänkin tietää, miten tehokkaasti tunnilla on liikuttu😉 Teoriassa on syytä opetella oppilaiden kanssa sykkeen käyttäytyminen ja harjoittelun periaatteet, niin että palautteesta saa mahdollisimman paljon irti, ja tässähän voi tehdä yhteistyötä myös muiden oppiaineiden kanssa.

Yhteenvetona lyhyen käyttökokemuksen jälkeen sanoisin, että laitteiden käyttö on helppoa ja nopeaa, kun periaatteet ja ohjelman käyttö on opeteltu. Sykkeitä voidaan seurata tunnin aikana tai sen jälkeen, ja tämä ei vie juurikaan aikaa varsinaiselta opetukselta tai kahvitauoilta. Oppilaat pitävät menetelmää motivoivana ja ovat aidosti kiinnostuneita sykkeistään ja kalorinkulutuksestaan. Opettaja saa myös siihen pakolliseen arviointiin apuja ilman erillisiä testejä sekä oppilaan yrittämisestä että fyysisestä kunnosta.

 

Tommi Lehto

Liikunnan lehtori

Juhani ahon koulu

Iisalmi

 

 

 

Aside | Julkaistu by | Kommentoi

Geokätkentä – uuden sukupolven iltarastit

Tunnustan heti alkuun, että olin melko ennakkoluuloinen geokätkentä-ilmiön suhteen. Samalla tavalla olin joskus epäluuloinen pienen valkoisen pallon kätkennän suhteen – siis sen joka kätketään koloihin 9-18 kertaa epäilyttävän hyvin hoidetuilla nurmikentillä.

Tupperwarapurkkien kätkeminen kivenkoloihin oli mielessäni leimaantunut vahvasti tietynlaisten ihmisten puuhasteluksi.  Tämä leimaantuminen koskettaa kuitenkin jokaista harrastusta. Jokainen harrastus on jossakin määrin tietynlaisten ihmisten puuhastelua.

Geokätkentään suhtautumiseni oli lisäksi laitettu usein koetukselle esiintyessäni erilaisissa tilaisuuksissa kertoilemassa liikuntateknologian ilosanomasta. Yhdessä viimeisimmistä tilaisuuksista lupasin kuulijoille ottavani kannan tähän asiaan pikimmiten. Siispä härkää sarvista.

Latasin puhelimeeni sovelluksen nimeltä Geocaching Live (toimii Windows, iPhone ja Android puhelimissa). Sovellus näyttää sijaintisi ja lähellä olevat geokätköt.  Puhelin kouraan, lenkkarit jalkaan ja kohti lähellä olevaa ensimmäistä geokätköäni. Sovelluksen kartta näyttää sinut vilkkuvana pisteenä ja kätköt google maps – tyyppisinä nastan kuvina. Lähin kätkö oli vain puolen kilometrin päässä ja se löytyi aika helposti, kätkön tehneen geokätkijän ohjeiden mukaisesti, kiven kolosta. Wow – tunne oli jotakin lapsuuden joulun ja hyvän kahvikupillisen väliltä – ehkä kuitenkin lähempänä sitä hyvää kahvikupillista. Purkin kannessa luki ”Tämä ei ole roska” ja purkin sisällä oli lokikirja, kynä lokikirjaan kirjaamista varten ja pikkuesineitä aiempien löytäjien jäljiltä. Oma verkkopalvelussa luotu nimimerkki ja päivämäärä lokikirjaan ja purkki takaisin kivenkoloon

Matala kynnys geokätkennän aloittamiseen tuntui todella mukavalta, koska liikuntateknologiaan mahtuu paljon hienoja ideoita, jotka tuntuvat vaativan insinöörikoulutuksen lisäksi viikon perehdyttämisen paitsi opettajalle, niin myös oppilaille.

Jäin muuten heti koukkuun. Lenkille lähtiessäni otan aina puhelimen mukaan ja käyn etsimässä yhden tai kaksi kätköä. Aion myös tehdä ensimmäisen kätköni viikon kuluessa. Aktiivisuushankkeen omat kätköt tunnistaa kätkön nimestä AH ja järjestysnumero.

En luultavasti vieläkään mainitsisi harrastuksekseni geokätköilyä , ainakaan jos on tarkoitus tehdä vaikutus kanssaihmisiin, mutta kerron siitä mielelläni ihmisille kolmannessa persoonassa – hyvän,  hiukan omituisen ystäväni hiukan omituisena harrastuksena😉

Koululiikuntaan geokätköily soveltuu erinomaisesti. Suunnistus- ja retkeilyjaksolle kannattaa ottaa ainakin vaihtoehtoisesti myös muovipurkkien etsiminen ja kätkeminen mukaan.  Se on ihan oikeasti hauskaa!

myyGIwMztjUxj34AAY4L8qj7yq7pqOD3zlVWLwcs2-4

-Motu-

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Kevätseminaari Polarin tiloissa Vantaalla!

Sykemittari on suomalainen keksintö, kaikkihan sen tietää😉 Polarin historiikki antoi pohjan seminaarille ja kevään käyttökokemusten jakamiselle. Edellisen seminaarin jälkeen teknologiaa on taas testattu ja “koekaniinit” olleet ahkeria.

Polarin uutuus on liikuntatuntien verkkotyökalu, jolla voi seurata oppilaiden sykettä liikuntatuntien aikana.

Polar GoFit

Polar GoFitin avulla oppilaille voi kertoa heidän harjoittelustaan reaaliaikaisesti. Laitevaatimukset sovellukselle ovat iPad ja sykelähettimet (H7) sekä sama Polargofit -verkkotyökalu kuin Aktiivisuusmittareilla.

Käyttöönotto sovellukselle tuntuu helpolta ja nopealta. Laitteet saapuvat kouluille lähiviikkoina eli käyttökokemuksista raportoidaan tuonnempana. Innolla odotamme!!

kuva     Polar_GoFit_app_summary_list_FI-1

IMG_6154 - Versio 3           Polar_GoFit_app_live_target_FI

Kempele on testannut hiihtotunnilla “pienessä” 39 oppilaan ryhmässä Polar RC3GPS sykemittaria. 10 mittaria oli käytössä ja opettaja oli itse valinnut eritasoisia oppilaita, joille oli jakanut sykemittarit. Ryhmät muodostettiin hiihtovauhdin mukaan ja ryhmän yhdellä jäsenellä oli mittari kädessään. Näin jokainen oppilas ei tarvitse sykemittaria käteensä. Muutamalla mittarilla pääsee jo hyvin vauhtiin!

Action kamera veden alla uintitekniikoiden opettelussa on ollut Iisalmen “helmi” keväällä. GoPro3 silver teleskooppivarrella + iPad; lyömätön yhdistelmä! Uintitekniikat videoidaan veden alta ja tekniikat on katseltavissa iPadilta välittömästi (esikatselukuva) tai ennen seuraavaa uintikertaa. Wifi ei toimi veden alta eli jotain kehittymistä vielä teknologiallakin on😉

ATT00001                           ATT00001-1

IPadien sovelluksien kokeilut olivat myös keskusteluissa. Kuka maksaa sovellukset; opettaja itse vai koulu? Koko ajan tulee uusia ja etsimällä ja oikeilla hakusanoilla jokainen voi löytää omansa. Toki, kun uutta tulee niin vanhat poistuu. Listaa sovelluksista hieman alla ja listan päivittämisestä olisi yhdelle päivätyöksi..

–      tactic board (maksullinen)

–      coach’s eye (maksullinen) /ubersense (ilmainen)

–      RunKeeper (ilmainen)

–      geocaching (ilmainen)

–      living lung (ilmainen)

Ei kannata keksiä pyörää uudestaan vaan käyttää jo olemassa olevia laitteita ja sovelluksia, joita oppilailla jo nykyään on. Koulu ei voi vaatia oppilaiden kännyköiden käyttöä mutta oppilaat tuskin pistävät hanttiin, jos kännykkää käytetään liikuntatunnilla😉

“Vanha kunnon” Sports Tracker on ollut pienten lasten hiihdon tai luistelun kehittymisen seurannassa apurina. Sovellus päälle ja ladulle. Kehitystä on helppo seurata. Toimii ainakin, kun lähdetään liikkeelle alkeista. Dataa ei tarvitse näyttää edes lapselle, vaan on aikuiselle kehityksen seurannan apuri.

Idea matematiikan tunneille.. kokeilkaapa pinta-alan laskeminen saman sovelluksen avulla. Pulpetin äärellä laskeminen saattaa osalta tuntua puulta mutta entäpä, jos saman voi tehdä liikkuen?        Sports Tracker

toiminnalinen%20opetusedu.fi

QR-koodauksesta lisää seuraavassa blogissa😉

Kotiläksynä kaikki geokätköilemään!

Anu ja Jallu🙂

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Starttiseminaarista Talviseminaariin.

Seminaarin tavoitteena oli päivittää hankkeessa mukana olevien koulujen ja kuntien kuulumiset sekä testata käytännössä liikuntateknologian laitteita.  Seminaarin kulku menikin pyöreän pöydän äärestä liikuntatilojen kautta rinteeseen. Kahden päivän jälkeen idea hankkeen etenemisestä oli selkeä…testiä, testiä, testiä.

Laitteiden testaus opetustyössä oli päässyt vauhtiin, kun hankinnat saapuivat loppu syksyllä kouluille. Polarin aktiivisuusmittareita oli eniten testattu ja niiden käytöstä opetuksessa syntyi jo nyt monia ideoita. Mittareiden helppouden vuoksi niillä on paljon käyttövariaatioita eri ikäryhmille. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Espoon ja Juvanpuiston koulun ”malli”, jossa mittarit ovat käytössä alakoulun ensimmäisestä luokasta aina opettajiin saakka. Koulun opettajille hankittiin kaikille omat mittarit tukemaan opettajien hyvinvointia. Motivaation lisääntyminen aikuisillakin mittarin vuoksi oli selkeä; kaksi viikkoa ja kolme kiloa painossa alaspäin oli yhden käyttäjän iloinen raportti🙂 Monet opettajat kisailivat leikkisästi askeltenmäärässä ja nyt muutaman kuukauden käytön jälkeenkin tervehenkistä kisaa syntyy edelleen.

IPadit ja eri sovellukset ovat myös olleet syksyllä testissä. Osalla näiden testaaminen pääsee kuitenkin vasta käyntiin kevään mittaan. Seuraavassa seminaarissa varmasti kokemuksia näistä onkin jo enemmän.  Tahkolla sovelluksista testissä oli slowPro, joka toimii varmasti hyvin taidon oppimisessa, mutta huumorin tuominen liikuntatunneille kuvamateriaalin avulla ei varmasti ole huono idea😉

Valokennomittaus ponnistusvoiman mittaamiseen ja tutka liikenopeuden mittaamiseen koettiin myös toimiviksi. Tutka hinnan ja käyttöhelppouden vuoksi tavoittaa varmasti useampia kouluja. Valokennoilla tapahtuva mittaaminen oli myös helppoa  mutta laitteet huomattavasti tutkaa monimutkaisempia ja kalliimpia.

Rinteessä ja hiihtoladuilla testissä olivat kypärä ja actionkamerat sekä sykkeenmittaus ja gps:n käyttö. Huippunopeudet saatiin sekä ladulta että mäestä.

Sosiaalinen media on hankkeessa ahkerassa käytössä, kuten näkemyksemme mukaan se on myös opetuksen tulevaisuutta tai nykyaikaakin jo. Pelko ja ennakkoasenteet ovat somea kohtaan vielä suuret mutta opetuksen käyttöideoiden levitessä monet pelot ja asenteet varmasti ropisevat. Aktiivisuushankkeen julkinen Facebook –ryhmä löytyy osoitteesta:

http://www.facebook.com/groups/aktiivisuushanke

Lopputulema kahden päivän seminaarista on, että hanke porskuttaa hyvällä mallilla eteenpäin!

-Anu

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Heinolan malli

Pe 2.11 rehtori kysäisi kiinnostaisiko kertoa hankkeen puitteissa tableteista paikalliseen julkaisuun. No miksipäs ei. Itä-Hämeen toimittajat saapuivatkin koululle pari tuntia yhteydenottoni jälkeen. Hitaasti kiirehtimällä levitin tilaamani repertuaarin luokkani pingispöydälle: kaksi Polarin gps -kelloa, Samsungin tabletit 2kpl lisälaitteineen ja aiemmasta liikkuva koulu -hankkeesta kaivoin vielä 48 kpl polar active mittareita.
Toimittajien olettamuksena oli, että lähialuueella ei olisi mitään toimintaa liittyen tabletteihin, mutta onnekas soittokierros tuotti suotuisan tuloksen. Ilmeisesti tulos nolla tyyppistä lehtijuttua oli jo aloiteltu. Itse haastattelu sujui sutjakkaasti ja varmistin erillisellä tiedotteella, että lehden julkaisemat tiedot vastaisivat todellisuutta. On jäänyt pieni epäilys aiemmista esiintymisistä… Nappasimme kuvauksiin ja kommenteihin pari oppilasta mukaan ja valmista tuli.
Juttu julkaistiin la 3.11 ja oli mukava saapua opettajien salibandyn sm -kisoihin Vierumäelle saamaan kuittia musiikin opetuksesta. Lehtijuttuun olikin putkahtanut tieto, jossa opetan koulussamme musiikkia, jota en siis taida ollenkaan. Rehtori hövelisti sitten lupasikin mukavasti musatunteja ensi lukuvuodelle. Summa summarum: saimme jutusta hyvää julkisuutta ja pari yhteydenottoa muista kouluista. Huomenna olisi tarkoitus esitellä laitteita ja myös koulun ideologiaa parille Lahdesta tulevalle rehtorivieraalle. Niin ja voitimme säbässä sm -kultaa sekajoukkueiden sarjassa.
Vesa Nykänen Heinola Jyrängön koulu.
ps. Mittarit on koekäytössä ja akvaario pitäisi vielä aktivoida…
Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi